Investoinneista rahoituskelpoisia

Laitoksilla on harvoin pulaa rahoituskelpoisista ideoista. Niukkaa on todennettava hallintotieto, jonka perusteella rahoittajat voivat sanoa kyllä – ja juuri tämä puute, ei pääoman puute, yleensä pysäyttää kansalliset investoinnit.

Mitä rahoittaja oikeastaan ostaa

Kehitys- tai liikepankki, ilmastorahasto ja valtiovarainministeriö esittävät eri kysymyksiä, mutta kaikki päätyvät samaan ydinasiaan: kuvaako tämä hankeputki todella suurimpia riskejä, joihin rahaa kannattaa käyttää, ja pystymmekö näkemään, mitä rahamme muutti?

Pelkkään paikalliseen arvioon perustuva hankelista ei pysty vastaamaan tähän. Syy ei ole paikallisen osaamisen puute vaan se, että arviot eivät ole vertailukelpoisia – ei yksinkertaisesti voida tietää, tarkoittaako ”suuri riski” yhdessä laitoksessa samaa kuin toisessa.

Kolme ominaisuutta, jotka tekevät ohjelmasta rahoituskelpoisen

• Yhdenmukainen: Jokainen laitos arvioidaan samalla mallilla ja samoilla kriteereillä, joten vakavuus tarkoittaa samaa koko maassa.
• Jäljitettävä: Jokainen ehdotettu investointi kytkeytyy taaksepäin siihen riskiin, joka sen perustelee, ja eteenpäin siihen tulokseen, jonka sen odotetaan muuttavan.
• Todennettava: Vaatimustenmukaisuuden takana on todellista tietoa, ei vain sanoja raportissa.

Priorisointi on itse tuote. Hankelista on vain tapa esittää se.

Miksi priorisointi on se vaikea osa

Mikä tahansa laitos pystyy laatimaan hankkeista tärkeysjärjestyksen. Rahoittajat tarkastelevat sen taustalla olevaa logiikkaa: onko putken uusiminen valuma-aluehankkeen edellä siksi, että se vastaa suurempaan riskiin, vai vain siksi, että se oli helpompi suunnitella? Ohjelmat, jotka eivät pysty erottamaan näitä toisistaan, päätyvät rahoittamaan sitä, mikä on ”valmiina toteutettavaksi”, eikä sitä, millä on todella merkitystä.

Yhteinen malli ei korvaa paikallista osaamista. Se tekee päättelystä läpinäkyvää, ja juuri sen sijoittajat haluavat nähdä.

Ennen ensimmäistä rahoittajatapaamista

Jotta rahoittajan alustava arviointi läpäistään, laitoksilla ja ministeriöillä on oltava neljä perusasiaa kunnossa:

• Koko ketjun kattava riskinarviointi koko vesihuoltojärjestelmästä
• Priorisoitu toimenpidesuunnitelma, joka on kytketty suoraan näihin riskeihin
• Realistiset kustannus- ja aikatauluarviot jokaiselle toimenpiteelle
• Vaatimustenmukaisuus, jonka takana on tietoa eikä vain lausuntoja ja sanoja

Kaiken tämän tiedon kokoaminen kiireellä vasta rahoittajan kiinnostuttua on mahdollista – mutta kun se on valmiina ensimmäisestä päivästä tai ensimmäisestä tapaamisesta alkaen, eteneminen on paljon nopeampaa ja se osoittaa, että tiedätte, mistä puhutte. Tämä tieto avaa myös mahdollisuuden suurempiin ja rinnakkaisiin ohjelmiin: voitte esitellä koko portfolion yhdelle tai useammalle toisiaan täydentävälle rahoittajalle ettekä vain niitä muutamaa hanketta, joiden paperit ovat kunnossa.

Tehkää laitoksistanne houkuttelevia rahoittajille pitämällä saatavilla laadukasta ja ajantasaista tietoa.